Wanhat Parrat - AiPa 0 - 3

Kauden ensimmäinen ja viimeinen voitto, aika viime tippaa se meni mutta oli kauden paras peli kuitenkin

Kauden tärkeimpään peliin saapui mukavasti porukkaa eli kaksi täyttä kentällistä, jokaiselle omat vaihtomies, ei tarvinnut lainata kaverin omaa. Ja kun jumbofinaalin tavoitteet oli selvillä, eli voitolla jätetään vastustaja viimeiseksi, ei jäänyt kenellekään epäselväksi. Alusta asti AiPalta hyvää pelin lukua, vastustajalle ei annettu missään vaiheessa avauksia ilmaiseksi. Toki samaa taktiikkaa käytettiin koko kauden ajan, mutta nyt se kesti koko ottelun ajan.

Ensimmäinen puoliaika oli varmaan ensimmäisen kymmenen minuutin ajan ihan yhtä maalia. Markukselle olis varmaan tullut kylmä, jollei niitä satunnaisia vastahyökkäyksiä olisi tullut. Toisaalta, eipä ne kovin vaarallisia tilanteita ollutkaan, verrattuna vastustajan päätyyn. Koko kauden vaivannut viimeistelyn vaikeus oli nytkin AiPan riesana, ote pääsi hetkeksi herpaantumaan, kun maalia ei syntynyt. Onneksi puolustus oli hyvin hereillä ja sai katkottua nopeat avaukset, jois olisi voinut saada pahoja tilanteita aikaan. AiPa taas ei osunut kehikkoa lähemmäs, ei edes isoihin maaleihin, vaikka paikkoja oli ainakin viiteen maaliin. Taukotulos 0-0.

Toisella puoliajalla meno oli ensimmäisen toisintoa, pallo oli järjestään vastustajan kenttäpuoliskolla, kun parrat eivät saaneet peliä avattua. AiPa piti tiukasti kaikki kenttäpelaaja kurissa ja nuhteessa eikä tilaa ollut. Jostain syystä vastustaja ei missään vaiheessa pitänyt aipalaisista samaa huolta, vaan avaukset sai laittaa vapaasti peliin. Vapauttavan ensimmäisen ja samalla voittomaalin teki Mursu oman lupauksensa mukaisesti, jälleen epäonnistuneesta avauksesta ja kylmän viileästi pallo verkkoon. Toinen maali syntyi hyvin samanlaisesta tilanteesta, salibandymaista maskitekniikkaa hyödyntäen Heikki latasi taululle (joka ei kyllä koskaan päivittynyt ajantasalle) 0-2 lukemat. Kauden maalikuningas Hannes viimeisteli sitten loppunumerot kolmeen nollaan.

Mulla oli vielä viimeisellä minuutilla mahdollisuus korjailla maalisuhdetta vähemmän negatiiviseksi, mutta jalat, kädet ja pää jäätyi ratkaisevalla hetkellä eikä kumpikaan yritys noussut veskarin ohitte. Liian nopsat kädet tai jotain... Tai sitten mun on vaan treenattava ens kautta varten enemmän

Maalit: Kowalski, heikki23, Hannes aka pussycatdoll
Urkit: Kowalski (Mursu), meinasin laittaa että koko joukkue, mutta toisaalta mies joka lupaa ilmoittautumisen yhteydessä tehdä voittomaalin joukkueessa jolla oli tilastoissa ennen illan ottelua 10 maalia 11 ottelussa ansaitsee ehdottomasti mun urkin.

Kausi oli sitten siinä, saldo ei ollut ihan niin hyvä kuin itse ajattelin ennen ekaa peliä, 12 ottelua, 1 voitto, 3 tasapeliä, 8 tappiota ja maalisuhde 13-41 jolla irtosi 12. sija. Kivaa kuitenkin oli, paitsi silloin kun puuttuvia pelaajia piti ettiä puhelinluettelokaupalla. Nyt alkaa jo hymyilyttämään ne avautumiset aiheesta, ens kaudella varmaan muistakaan enää. Omasta puolesta kiitoksia kaikille jotka kävivät pelaamassa ja kattelemassa mun "pelaamista"

Ens kauteen, ainakin kaks maalia teen, varmasti...



Vege#19